Roomalaiset numerot

Tässä osiossa tarkastellaan roomalaisia numeroita lääkelaskennan näkökulmasta. Tutustumme käytettäviin perusmerkkeihin ja niiden käytössä noudatettaviin sääntöihin. Harjoittelemme lukujen muodostamista yksinkertaisten malliesimerkkien avulla. Sivulta löytyvän videon avulla pyritään selventämään lukujen muodostamista roomalaisista numeroista arabialaisiin lukuihin ja arabialaisista luvuista roomalaisiin numeroihin.

Kun roomalaisia numeroita kirjoitetaan käsin (esim. reseptit), on tapana merkitä se vaakaviivojen väliin.

Perusmerkit



Roomalaisissa numeroissa on seitsemän perusmerkkiä, jotka perustuvat kirjaimiin I, V, X, L, C, D ja M, joista jokainen vastaa tiettyä lukua arabialaisissa numeroissa. Arabialaisista luvuista poiketen, nollalla ei ole omaa perusmerkkiä. Roomalaisilla numeroilla voidaan ilmoittaa vain kokonaislukuja. Lääkelaskentaan liittyvissä asioissa, roomalaisia numeroita käytetään annosmäärän ja tablettien lukumäärän ilmoittamiseen.



taulu5

Perussäännöt

Roomalaisten numeroiden muodostaminen voi tuntua hankalalta. Siinä on kuitenkin muutama selkeä perussääntö, jotka tulee ymmärtää.

1.Samaa perusmerkkiä voi olla enintään kolme peräkkäin

Esimerkiksi:

- Lukua 9 ei voida merkitä VIIII (5+1+1+1+1) vaan se on IX (10-1)
- Lukua 40 ei voida merkitä XXXX (10+10+10+10), vaan se merkitään XL (50-10)

2.Perusmerkkejä V (5), L (50) ja D (500) saa käyttää vain kerran

Esimerkiksi:

- Lukua 10 ei voida merkitä VV (5+5)
- Lukua 60 ei voida merkitä LVV (50+5+5)

3.Pienempi merkki suuremman merkin edessä tarkoittaa aina vähentämistä ja kaikki muu tarkoittaa yhteen laskemista

Esimerkiksi:

- IV tarkoittaa 4 (5-1) ja VI tarkoittaa 6 (5+1)
- XC Tarkoittaa 90 (100-10) ja CX tarkoittaa 110 (100+10)

4.Vähennyksessä suuremman merkin eteen ei voi laittaa, kun yhden pienemmän merkin

Esimerkiksi:

- Lukua 3 ei voida merkitä IIV (5-1-1), vaan se merkitään III (1+1+1)
- Lukua 80 ei voida merkitä XXC (100-10-10), vaan se merkitään LXXX (50+10+10+10)

5.Vähentäjänä ei voi käyttää merkkejä V, L tai D

Esimerkiksi:

- Lukua 95 ei voida merkitä VC (100-5), vaan se merkitään XCV (100-10+5)
- Lukua 45 ei voida merkitä VL (50-5), vaan se merkitään XLV (50-10+5)

6.Vähentäjän pitää olla yksi kymmenesosa tai yksi viidesosa vähennettävästä

Esimerkiksi:

- Lukua 49 ei voida merkitä IL (50-1), koska I on yksi viideskymmenesosa L:stä. Tämän takia 49 merkitään XLIX (50-10+(10-1))
- Lukua 99 ei voida merkitä IC (100-1), koska I on sadasosa C:stä. Tämän takia luku merkitään XCIX (100-10+9)

7.Jos suuremman merkin takana on pienempi merkki, niin sen pitää olla pienempi, kun suuremmasta merkistä vähennettävä merkki

Esimerkiksi:

- Lukua 140 ei voida merkitä XCL (100-10+50), koska L on suurempi kuin X
- Lukua 100 ei voida merkitä XCX (100-10+10), koska X on yhtä suuri kuin X